Huuhaa ja lohi innostivat kolarilaiset liikkeelle

Martti Innasen näyttely oli KulttuuriKolarin vetonaula. Jokijalan lohensoutukisoissa voittoloheksi nousi 21,4-kiloinen jätti.

Ateneumin yleisöpäällikkö Satu Itkonen kertoi perjantaina Martti Innasen elämästä ja työstä Kolarissa. Kuva Outi Jaako

Silmät kiinni ja nostakaa käsi, kehottaa Ateneumin yleisötyöpäällikkö Satu Itkonen. Itkonen testaa, kuinka moni kolarilaisista innostuu Martti ”Huuhaa” Innasen teoksista, ja kuinka moni ärsyyntyy niistä. Molemmat mielipiteet saavat kahinan perusteella kannatusta.
Itkonen kertoi koko kansan taiteilijasta, tai kansan jakaneesta taiteilijasta Innasen näyttelyn avajaisissa Kolarissa viime viikon perjantaina.
Itkonen on kirjoittanut kirjan Innasesta, jonka ura alkoi Itkosen isän taidegalleriasta. Itkonen muistaakin opiskeluajoiltaan useamman kerran, kun kaksion seinän takaa, isän työhuoneesta kuului ensin puhelimen rimputus, ja sen jälkeen nahkaisen tuolin narahdus, jota seurasi hurja naurunremakka.
– Martti Huuhaa Innanen kertoi juuri, mikä hänen seuraavan taulunsa idea oli, Itkonen muistelee.
Tarinallisena ja kertovana taiteilijana Innanen oli erityisten tarkka teostensa töistä. Niiden nimet eivät olleet sattumaa, vaan kielestä kiinnostuneelle tekijälleen tarkoin harkittuja tarinoita. Vaikka Innanen oli paljasjalkainen helsinkiläinen, hän kuvasi usein maaseutu-Suomea, ja erityisesti sen miehiä.
Viime vuonna menehtynyt Innanen oli yksi Suomen menestyneimpiä naivisteja. Innanen oli paitsi itseoppinut kuvataiteilija, myös itseoppinut muusikko ja kirjoittaja. Parhaimmillaan hänen maalauksiaan jonotettiin kokoelmiin, mutta silti taiteilija pysyi uskollisena itselleen.
– Innanen otti etäisyyttä moniin asioihin. Hän ei sietänyt pöyhkeyttä, tekopyhyyttä, hienostelua, Itkonen kertoo.
– Innanen oli taiteilija, jolla oli pokkaa.
Samaa pokkaa oli tämänvuotisessa KulttuuriKolarissa.
– Sehän on vähän semmoinen hullun työ, että nähdään kauhea vaiva, ja taulut on näytillä vain pari päivää, kirjastonjohtaja Kyösti Satokangas tuumasi Innasen näyttelyn avajaisissa.
Osa Innasen töistä kuljetettiin Suomen Gallupin kokoelmista Helsingistä varta vasten kolmeksi päiväksi Kolariin. Myös Itkonen saatiin paikalle lyhyellä varoitusajalla. Taidenäyttely oli auki yötä päivää, ja kuka tahansa saattoi nousta estradille esittämään runoja, lauluja tai muuta ohjelmaa.
Näyttely keräsi arviolta vajaat kolmesataa kävijää viikonlopun aikana. Myös muissa KulttuuriKolarin tapahtumissa oli hyvin kävijöitä. Esimerkiksi perjantain iltamissa oli 160 osallistujaa. Tapahtuma keräsi yhteen talkoolaisia moottoripyöräkerhosta seurakuntaan.
– KulttuuriKolari onnistui hyvin. On tullut oikein positiivista palautetta, ja myös järjestäjistä tuntuu siltä, Satokangas kertoi tiistaina.
Myös Jokijalan lohensoutu sujui suotuisasti. Kalaa saatiin ennätysmäärä, yhteensä 25 vonkaleta. Jo etukäteen oli tiedossa, että odotettavissa on tavallista isompikokoista kalaa. Kisan voittokala painoikin peräti 21,4 kiloa. Sen Väylästä nosti Jorma Lapinniemen ja Aarne Niskan venekunta.
Kuudennentoista kerran järjestetty lohensoutukilpailu keräsi mukaan porukkaa aikaisemmilta vuosilta, mutta myös jonkin verran muualta matkanneita turistikilpailijoita.
– Osanottajamäärä oli odotetunlainen. Se oli hieman parempi kuin edellisvuonna, Kolarin metsästäjien Raimo Kumpurinne sanoo.
Kisaan osallistui 120 kilpailijaa.
Kumpurinne kertoo myös lohimarkkinoiden kasvaneen niin myyjä- kuin yleisömääriltään.

Maija Muhonen,
Eeva Kuivas

Lisää uutisia

UUSI PALVELU TUNTURI-LAPISSA!