Olli etsii kesäjuttuja

15.06.2017

Luoteis-Lapin kesätoimittajana on tänä vuonna Olli Autonen. MK-lehdestä ja Lapin Kansasta tuttu toimittaja odottaa innolla paikallislehtikesää. Olli sai hiljattain päätökseen mediakasvatuksen opinnot Lapin yliopistossa.

Olet nyt vajaat pari viikkoa tehnyt hommia. Miten työt ovat alkaneet?
– On ollut just sitä mitä ootinkin paikallislehtityön olevan. Pääsee elämään sen koko kirjon katugallupista valtuuston ja kylätapahtumiin. Todella tykkään!
Onko sinulla juttuideaa, jonka haluaisit erityisesti toteuttaa?
–Enemmänkin ootan innolla, että pääsen kohtaamaan paikallisia ihmisiä. Luulen, että Kolarin ja Muonion sivukylistä löytyy mahtavia persoonia. Niistä tilanteista jutut syntyy kuin sivutuotteena.
– Olen ulkoilmaihminen ja harrastan kaikenlaista luonnossa liikkumista. Kyllähän tämä ympäristö Muonionjokineen ja kansallispuistoineen tuo mahtavia juttuaiheita tarjolle.
Viime kesän olit maakuntalehden uutistoimituksesta. Miten työ eroaa?
–Toimittajan näkökulmasta paikallislehti tarjoaa vielä monipuolisemman työpaikan. Lapin Kansassa oli erikseen esimerkiksi kulttuurin ja urheilun toimittajat sekä valokuvaajat. Täällä saa tehdä kaikkea ja pääsee vaikuttamaan sisältöön kokonaisuutena enemmän.
– Sisällön kannalta ero on siinä, että paikallislehden kohderyhmä on niin paljon rajatumpi ja selkeämpi, että pääsee entistä lähemmäs ihmistä. Lehti on hyvällä tavalla pieni. Vaikka olen Sodankylästä asunut pois 15 vuotta, paikallislehden luen aina. Se on linkki muualle lähteneen ja kotipaikan välillä.
Asut Levin läheisyydessä. Mikäs on Tunturi-Lapin paras paikka?
– Sirkassa asuvana Pallas-Ylläspuiston kohteet ovat vieressä. Mainittakoon suosikkeina Pallasjärven ja Aakenuksen seudut. Käsivarsi on kuitenkin kaikessa erämaisuudessaan se keihäänkärki.
Olet myös MK-lehden toimittaja. Mikä moottorikelkoissa viehättää?
– Ne on aika ilmeinen intohimon kohde pohjoisessa syntyneelle ja kasvaneelle. Olen fanittanut kelkkailua pennusta lähtien. Siitä tuli Sodankylässä jopa vähän pakkomiellekin, kun kotona ei aluksi ollut kelkkaa. Joskus pääsi kavereiden ja enojen kelkoilla ajamaan.
– Kelkka on ainutlaatuinen tapa liikkua Lapin tiettömissä kairoissa vauhdilla ja keino päästä kohteisiin, joihin ei muuten pääsisi. Se on myös äärettömän hyvä kuntoilumuoto ja sosiaalinen juttu minulle myös.
– Kelkkailu on mahdollistanut minulle työn kautta monta asiaa. Sitä kautta minusta tuli aikanaan toimittaja älyttömän tuurin kautta, kun olin kiinnostunut aihepiiristä ja osasin vähän kirjoittaa. Kelkkailun kautta olen päässyt matkustelemaan ja onhan siinä ohessa tullut opiskeltuakin kahdeksan vuotta – tuskin onnistuisi monen muun työn ohessa.

Maija Muhonen