Korukivien etsijöiksi kaivattaisiin nuoria, jotta tietotaito välittyisi eteenpäin

02.09.2010

Gemmologi, kivi- ja hopeaseppä Kalevi Turpeenniemi Karesuvannosta tulee pitämään korukivien etsintäkurssin Muonioon lauantaina 18. syyskuuta.
Kerropa Kalevi, mitä ihmettä on gemmologia?
– Se on tieteenhaara, joka jatkaa geologiasta jalokivien puolelle.
Missä olet opiskellut gemmologiksi?
– Ruotsissa Lannavaarassa meni viisi kalenterivuotta koulussa. Siellä opiskeltiin ihan perusopeista gemmologiaan asti. Siinä samalla hankin vielä hopeasepän koulutuksen. Lannavaaran koulu oli todella hyvä, yksityinen koulu.
Kauanko olet työskennellyt jalokivien parissa?
– Viisitoista vuotta olen tätä nyt tehnyt.
Ehditkö tehdä muita hommia ennen sitä?
– Kyllä vain, vaikka mitä. Olin Metsähallituksella, vesipiirin hommissa ja kaikenlaisia rakennushommia on tullut tehtyä sitä ennen. Kun tuli huonot ajat, loppu kaikki työt, piti miettiä uutta. Onneksi hoksasin lähteä kouluun – ja pääsin kouluun. Sinnehän oli aika vaikea päästä.
Miten sitten innostuit jalokivialasta?
– Kivet ja niiden maailma ovat aina kiehtoneet ja kiinnostaneet minua. Niitähän on paljon tosi nättejä kiviä.
Mistä jalokiviä kannattaa lähteä etsimään Tunturi-Lapissa?
– Meiltähän löytyy täällä korukiviä paljon. Ei Etelä-Suomessa ole sillä lailla korukiviä kuin täällä. Etelässä suurin osa on rapakivigraniittia. Se on hyvää kiveä, jos tarvitaan isoja pintoja. Mutta täältä löytyy kaikenlaisia; granaatteja, vihreitä kiviä, kuten epidanttia, marmoria monissa eri väreissä, monenlaista kvartsia.
– Kivipaikkoja on paljon, on melkein sama, miltä suunnalta lähtee etsimään. Kiven murtopinnasta kun katsoo, se jo kertoo paljon sille, joka kiviä tuntee, että minkälainen siitä voisi tulla. Maasälpä on yksi laji, jota on paljon ja siitä tulee kauniita koruja, mutta sen työstäminen vaatii taitoa. Esimerkiksi spektroliitti, jota on Ylämaalla, on yksi maasälpälaji. Mutta spektroliittiä ei ole täällä meillä.
Mikä kivien etsimisessä on tärkeintä?
– Olla kärsivällinen, ei hopussa. Ja varusteet tietysti, pitää muistaa suojata silmät, kun lyö kiveä. Ja hyvät jalkineet, ettei taita nilkkaa. Mutta tärkeintä on olla kärsivällinen.
Onko korukivien etsiminen vain hyvä harrastus vai peräti bisnestä?
– Jos sen bisnekseksi aikoo ottaa, saa varata aikaa useamman vuoden. Äkkirikastumista ei kannata odottaa. Mutta hyvä harrastus se on ja siihen kaivattaisiin nuoria matkaan. Kun me vanhat jäämme pois, ei pian ole jatkajia. Osaajat loppuvat, jos tietotaito ei välity eteenpäin.

Aki Ollikainen

Korukivien etsintäkurssi Muoniossa lauantaina 18.9., lähtö Muonion koulun parkkipaikalta kello 9. Ilmoittautumiset kansalaisopistoon 10.9. mennessä.