Yli puolet ulkomaalaisista matkailijoista vastustaa tuulipuiston rakentamista Muonion Mielmukkavaaraan. Tieto käy ilmi Metsäntutkimuslaitoksen viime vuonna tekemästä tutkimuksesta, johon vastasi yhteensä neljäsataa matkailijaa.
Harrinivan toimitusjohtaja Kyösti Pietikäinen ja Lapland Hotelsin Pertti Yliniemi pitävät matkailijatutkimuksen tuloksia yksiselitteisinä.
– Vastustus oli selvä etenkin talvimatkailijoilla ja ulkomaalaisilla. Monen kommenttina oli, että he lähtevät karkuun, jos myllyt rakennetaan, Pietikäinen toteaa.
Hän nostaa tutkimuksesta esiin ulkomaalaisten ja suomalaisten mielipiteiden erot. Suomalaisista tuulipuistoa vastustaa vain vajaa kolmannes, ja kannattajia on vastustajia enemmän.

Pertti Yliniemi	Kyösti Pietikäinen

Sekä Harrinivan että Lapland Hotelsin Muoniossa vierailevista asiakkaista enemmistö on ulkomaalaisia. Tuulipuiston rakentaminen vaikuttaisi matkailuelinkeinoon kutistamalla yrittäjien safarikäytössä olevaa metsää Pohjois-Muoniossa. Safareita järjestetään nyt parikymmentä kilometriä leveällä ja 30–40 kilometriä pitkällä pohjoiseen johtavalla ”erämaakaistaleella” kansallispuiston länsipuolella.
– Muoniossa on hyvin vaikea myydä erämaisuutta, jos tämä jatkuu tämmöisenä. Alueet pienenee koko ajan, tulee hakkuita, suojelualueita ja tuulimyllyjä. Aiemmin järjestimme safareita Etelä-Muoniossa, mutta siitä on tehty Metsähallituksen temmellyskenttä. Nyt meillä on kämppä- ja reittiverkostot Pohjois-Muoniossa. Maksamme alueesta edelleen suojelurahoja Metsähallitukselle, Pietikäinen kertoo.

Tutkimuksessa matkailijoille näytettiin havainnekuvia maisemista ilman myllyjä ja niiden kanssa. Pertti Yliniemen mielestä tutkimuksen kuvat eivät anna todellista kuvaa myllyjen koosta ja niiden maisemahaitasta.
– Myllyt nousevat yhtä korkealle kuin Keimiötunturi, kuuteensataan metriin. Myllyt näkyvät Hetasta, Pallakselle, Olokselle ja Ylläkselle. Kaivoksen kohdalla puhutaan avoimesti maisemahaitasta ja muista haitoista, mutta tässä maisemahaitta aliarvioidaan.
– Arvomaailma on aivan älytön, ei ymmärretä, että siinä on kansallispuisto vieressä. Yhtä hyvin voisi kysyä, miksei panna myllyjä Pallaksen päälle, Yliniemi toteaa.
Hän ei usko, että safarireittejä voitaisiin siirtää nykyisiltä paikoiltaan minnekään. Pietikäinen puolestaan kertoo, että myllyt saattavat siirtää Harrinivan safarit Ruotsin puolelle.
Kumpikaan ei näe myllyistä mitään hyötyä Muoniolle ja muoniolaisille.
– Tuntuu hullulta, että ei ymmärretä, mikä on matkailun työllistävä vaikutus. Meillä on tälläkin hetkellä listoilla 110 ihmistä. Tuulimyllyistä on hyötyä silloin, kun ne eivät ole matkailualueella, Pietikäinen sanoo.
– Tämä on matkailupaikka, ei energiantuotantopaikka. Me eletään matkailusta, tuulimyllyistä ei elä kukaan, Yliniemi toteaa.

Milla Salo

Lue lisää Mielmukkavaarasta Luoteis-Lapista!